Lomilla jo toista kertaa :)

Muutama tarkennus liittyen edelliseen päivitykseen. Yksikköömme SPOLK:ista siirretty taistelija oli pyytänyt siirtoaan itse, koska SPOLK:issa ei ole puolen vuoden linjaa. Hänelle kuitenkin valkeni siirron jälkeen varsin pian, että armeija ei kuitenkaan taida olla hänen paikkansa ja motiivit sinne tulemiseen olivat myös ehkä hieman kyseenalaiset.

26.07.2010 MA

Aamupäivän aikana oli erilaisia rasteja. Aiheena pääasiassa ensiapu ja evakuoiminen.

Evakuoimisrasti oli ensimmäinen ja myös rankin rasti. Kokeilimme evakuioimista ensin maassa "soutuasennossa" toista raahaten, sitten seisoen, jolloin toinen on ihan rentona ja kuljetusote on kainaloiden alta otettu "halaamisote". Tämä oli mielestäni vaikein tapa.

Viimeiseksi kokeiltiin palomiesotetta, joka näytti järkyttävän raskaalta ja mielestäni oli hyvin epätodennäköistä että pystyisin siihen, mutta kävikin lopulta ilmi muutaman epäuskoisen yrityksen jälkeen, että palomiesotteella evakuoiminen olikin kaikista helpoin ja miellyttävin. Ainakin tällä kertaa yrittäminen palkittiin ja tuli mahtava olo itsensä ylittämisestä.

(Evakuoimisrastit pidettiin Saharassa, joten sitä hiekkaa sitten tosiaan löytyi vähän joka paikasta. Myös useimpien taistelijoiden housuntakamukset olivat enemmän ja vähemmän läikikkäät seuraavien päivien ajan, johtuen tutustumisesta kosteaan hiekkaan...)

Muita rastien aiheita olivat kylkiasento, painesiteen käyttö sekä tajuttoman ihmisen kohtaaminen. Nämä olivat fyysisesti hieman kevyempiä rasteja ja oli mukavaa, että evakuioimisrasti oli ensimmäisenä jolloin myös fyysisen ponnistelun myötä sai kroppansa hereille.

Päivän aikana oli myös hämmentävän tylsä luento aiheesta taistelumotivaatio (tai jotain sinne päin...) ja meille näytettiin hyvin propagandankatkuinen PV:n koulutusvideo kyseisestä aiheesta.

Oppitunnin jälkeen vedettiin vielä tetsarit niskaan ja taaperreettiin Saharan poikki pusikkoon puhdistamaan aseita. Hammasharja on erittäin mainio väline aseen sisuksiin eksyneen hiekan eliminoimiseen, suosittelen lämpimästi!

Päivän ikävät uutiset: Mulle osittain valkeni että lääkintäaliupseerius vois olla mun juttu. Mutta jottei elämä ois turhan ruusuista, mulle valkeni samantien myös se, että TUKIK ei tunne sellasta linjaa...

27.07.2010 TI

Ensimmäinen tetsauskerta.

Heti aamusta möngittiin Saharaan (AKE-maiharit jalassa, voi sitä riemua kun ylisuuret kumpparit sai jättää kaappiin!) ja harjoiteltiin yksittäisen taistelijan etenemistapoja: hiipien, kontaten, ryömien ja syöksyen. (Melkeen tuli lapsuus mieleen, tosin taaperona en kyllä kontannu rynkky kainalossa, onneksi. :D) Mustelmilta ei tosissaan vältytty ja lihasjumitusta illaksi oli tiedossa. Harjoittelimme myös jonkun verran etenemismuotoja ryhmissä ja pareittain.

Tänään oli kaksi maastoruokailua ja toinen ammuntakerta. Edellisissä ammunnoissa kymmenen laukauksen kilpasarja maaten jäi osaltani hieman laihaksi: kolme kutia taulussa, 10+7+6=23 (itselleni on vieläkin hieman mysteeri minne ne seitsemän muuta menivät...). Tällä kertaa meni onneksi jo paremmin. Ensimmäinen sarja: kaikki taulussa yht. 71 ja toinen jälleen kaikki taulussa yht. 84. Ehkä tässä pikkuhiljaa alkaa ampuminenkin luonnistumaan.

Päivä kokonaisuutenaan oli useimpien mielestä melko rankka, mutta kyllähän siitä hyvin selvittiin.

28.07.2010 KE

Aamulla oppitunteja aiheesta taistelukoulutus, jonka jälkeen ohjelmassa majoitusharjoitus (majohajo). Oppitunneista yhden piti jo pitkään esiintuloaan odotuttanut ylil. L, josta olemme kuulleet jo jonkinmoista...

Oppituntien aikana tein järkyttävän yksinkertaisen havainnon, joka kuitenkin oli lievästi hämmentävä: liikunnalla käynnistetyt aamut alkavat paljon kivuttomammin ja muutenkin päivästä tulee miellyttävämpi kuin oppitunneilla alkaneet päivät, jotka käynnistyvät tahmeasti ja koko päivää leimaa vetelyys.

Majohajossa varustuksena yksittäisellä taistelijalla on tetsari, AKE-maiharit, kypärä, rynnäkkökivääri sekä reppu, jossa tuhottomasti tarpeetonta tavaraa (esim. pitkät vaihtokalsarit 2kpl ja kumisaappaat. Karvalakit ja villakaulurit saimme onneksi jättää kaappiin.) Tämän lisäksi kannossa oli myös joukkuekohtainen majoittautumisvälineistö. Omalla vastuullani olivat lyhtylaatikko, kirves, vesuri ja moska.

Edellä mainittu ylil. L vaati meitä sonnustautumaan henkilökohtaiseen varustukseen niin, että reput heitetään selkään etukautta, pään yli. Ensin meinasi tulla äippää ikävä, kun homma ei tahtonut millään luonnistua. Onneksi joukkuetoverini ystävällisesti huomasivat korjata käsieni asentoa (pidin olkahihnoista liian alhaalta kiinni) paremmaksi, jolloin homma alkoi luonnistua. Tämäkin on näemmä tekniikkalaji.

Matka majoittautumiskohteeseen (Mukesin takapiha...) oli lyhyt, mutta tavaroiden kantaminen tuotti tuskaa heikon oloni ja tahmeasti käynnistyneen päivän vuoksi. Perille päästyä rupesimme melkein heti ruokailupuuhiin ja oloni kohenikin huimasti.

Iltapäivän rastiaiheina olivat muun muassa teltan (sissi- ja puolijoukkue-) pystyttäminen, naamiointi, polttopuiden hakkaaminen, kaminan sytyttäminen ja lähivartiomiehen toiminta. Ryhmämme ei ollut mitenkään täydellinen ja ryhmätyön suhteen olisi ollut parantamisen varaa, mutta olisi meillä toki huonomminkin voinut mennä.

Satunnaisia huomioita telttareissusta:

Naiset eivät kuulemma käy kusella eivätkä varsinkaan paskalla. Naiset käyvät leirioloissakin "puuteroimassa nenää" tai "saniteettitiloissa". Kielenkäyttöni siis särähti miesten korvaan, vaikka siinä vieressä on juteltu pissakakkajuttuja jo pidempi tovi niin ei kuulemma sovi kommentoida keskustelua samaan sävyyn. Varsin huvittavaa.

Huolimatta siitä, että toimin lähivartiomiehen (naisen!) tehtävissä 03.00-04.00 sain nukuttua lähes 6h. Näin kolmatta yötä peräkkäin unta sopivan kokoisesta baretista...

29.07.2010 TO

Aamulla kaikki muut (paitsi minä) heräsivät ennen herätystä. (I:llä aikaa siirtyä pois teltasta henkilökohtaisine tavaroineen 4min. Suotavaa olisi myös olla pukeissa tuon aikamääreen sisällä.) Hitsin kiva hei.

Teltta purkuun, halot kantoon ja aamupalalle mars mars. Aikaa syödä 5min. Telttailualueen siivous ja kamat kantoon ja yksikön pihalle mars. Pientä steppailua ja rakkojen huoltoa, jonka jälkeen 7km marssi taisteluvarustuksessa. Allekirjoittaneella tällä hetkellä vasemmassa jalassa viisi ja oikeassa vaan neljä rakkoa. (Joo hei, käytin teknisiä vaellussukkia ja villasukkia ja omaan jalkaan muotoutuneita pohjallisia mut aina ei siltikään mee nallekarkit tasan.)

Marssi oli ihan ok, tosin aloitin sen tyylikkäästi jysäyttämällä rynkyn takatähtäimen voimallisesti leukaan, lopputulos oli turvonnut ja hieman verinen. (Joo, kandee olla tarkkana sen hihnan kanssa, kun kaivelee vesiputelia.) Maisemat oli hienoja ja mieli keveä, 7km ei tosissaan oo niin hajottava, kun esim 40km (tosin ilman kantamuksia). Vaikka faktahan on ylil. L:ää lainaten: matka ei tapa, vaan vauhti.

Marssin aikana harjoiteltiin viestintää avojonossa. Alik. O:n kalsareiden väriksi paljastuivat ruskeat raidat ja muutakin mielenkiintoista kävi ilmi. Rusinoita marssin aikana kului, mistä seurasi lievää biologista sodankäyntiä - kaasuvaara oli jatkuva.

Marssin jälkeen oli kaluston huoltoa, kuntopiiri sekä HENKILÖKOHTAINEN HUOLTO 2H! Ah sitä autuutta kun pääsi suihkuun ja tapetoimaan rakkuloita.

Tuvassamme tähän asti asustaneet alikersantit ja lääkintämiehet siirtyivät ylempiin kerroksiin ja saimme vihdoin oman tuvan! Illalla pinkat meni ekalla läpi ja kokelaat "esittäytyivät". Yksikössä soi Sillanpään marssilaulu joka olisi pitänyt osata perjantaina.

30.07.2010 PE

Päivä oli hieman levoton, tosin ohjelmaa ei ollut mitenkään älyttömän paljon, mutta selkeästi ilmassa havaittavissa lomien perään haikailua.

Aamupäivällä oli rasti ampuma-asennoista. Ensin kerrattiin ampuma-asentoa maaten, jonka jälkeen alettiin hioa ampuma-asentoa polvelta. (Voi elämä mikä kauhistus! Ei tosiaan ole luotu mun polville ja nilkoille!) Tuuli oli järkyttävän voimakas, joten uskoisin etten ollut ainut jolla tähtäin liikkui myös sivusuunnissa ylös-alas-liikkeen lisäksi...

Lounaan jälkeen oppitunti suunnistuksesta ja sen jälkeen sama käytännössä. Suunnistuksen jälkeen henkilökohtaista huoltoa sekä valmistautuminen teksiin (tupa-, kaappi- ja siisteystarkastus). Päivällisen jälkeen kävi käsky lomille mars.



Nyt siis vietetty ensimmäinen vlv jonka yhteydessä henkilökohtainen lomapäivä. Edessä kahden viikon kiinniolo, päivityksien saamiseen voi siis mennä tovi. Kiitos kannustavista kommenteista, toivottavasti jaksatte seurata kuulumisiani jatkossakin. Nyt suuntana taas paratiisisaari. :)